Ei sittenkään Ikeaa

Aikamme pyöriteltyämme ja kieriteltyämme eri vaihtoehtoja keittiöremontin suhteen saimme asian päätökseen. Tai alkuun. Kävimme tilaamassa kalusteet keittiöön. Ei tullut sittenkään Ikeaa - keittiöt näyttävät kuvissa hienoilta, mutta sitten kun niitä menee paikan päälle katsomaan, niin joutuu toteamaan, että "jaahas, tällaisia". Ei se Ikea sitten kuitenkaan ole meidän juttu. Päädyimme alkuperäiseen vaihtoehtoon eli Scavoliniin. Ja jos se pikkumiehemme ajaa polkuautolla saarekkeesta sisään, niin sitten ajaa - ainakin keittiö on sellainen, mistä olemme haaveilleet. Ja taas kerran olisi pitänyt uskoa, että se ensimmäinen vaihtoehto on paras, koska näin se tuppaa olevan kaikissa edesottamuksissamme. Mutta että keittiö on tulossa, tosin saahan/joutuuhan tässä vielä pari kuukautta nauttia nouto- ja mikroruoasta... Joudun siis edelleen haaveilemaan pullanteosta ja kakkujen paistosta. Meillä on jo pitkä lista ruoista mitä tehdään heti kun keittiö on valmis. Lasagne taitaa olla ykkössijalla.

Sinänsä eri vaihtoehtojen kartoittaminen oli hyvin silmiä avartavaa, varsinkin kun kyseessä on yli satavuotias talo, jossa ei juuri suoraa pintaa ole. Yhteen aikaan ajattelimme, että tekisimme keittiön vanhoista antiikkikalusteista, mutta niissä ongelma on kalusteiden syvyys - nykyajan kodinkoneet ovat niin syviä, ettei niitä saa tungettua kapoisiin antiikkikaappeihin. Teollisuuskeittiö on edelleen itselläni haaveissa, mutta tähän projektiin sekään ei oikein sovi. Mennään siis modernilla otteella ja ripotellaan sekaan kaikkea oman näköistä :)