Tänään oli Taloussanomissa ihan hyvä juttu remontointikustannuksista ja kaikesta, mikä voi mennä pieleen. Onneksi meillä ei ainakaan omasta mielestämme ole mitään harhaluuloa siitä, mitä mikäkin maksaa. Kaikki maksaa paljon meidän maulla ja tyylillä. Jos minulle annetaan kymmenen vaihtoehtoa ihan mistä asiasta tahansa sokkotestinä, valitsen aina sen kalleimman. Ihan aina. Tätä on testattu sadat ja tuhannet kerrat. Kai se on jonkinlaista lahjakkuutta sekin :) Tottakai sitä aina toivoo, että asiat menisivät suit sait sukkelaan, mutta todellisuus on usein ihan toinen ja ihan joka asiassa. Mutta kaikki aikanaan. Jos nyt saataisiin aloitettua, edetään voimavarojen ja rahatilanteen mukaan.
O pääsi tänään pitkästä aikaa hoitoon ja leikkimään kavereiden kanssa. Ilmoitin samalla hoitajalle, että muutamme loppuvuoden aikana, joten sekin on nyt virallista sille taholle. Ja mitäs sitä sitten itse tekee, kun O on hoidossa? No pullaa tietenkin! Kuuntelen samalla Steven Wilsonin uutta levyä, joka on paljon paljon progempi kuin aiempi levy. Ja hyvä niin, ei ainakaan pääse kuuntelija helpolla.
Ai niin, kävimme viime viikolla kylässä ystävämme luona ja sain siellä ensi kertaa maistaa Nescafe Dolce Gustosta turisevaa kaffenplöröä, tarkemmin lattea. Oli muuten hyvää! Olin tosi positiivisesti yllättynyt, jotenkin olen ajatellut, että ei niistä laitteista ole oikeaa kahvia tekemään. Suurena erikoiskahvien ystävänä tämä(kin) täytyi laittaa harkintalistalle :) Olemme ihmetelleet Mielen kahvikoneen hintaa (yli 2000 euroa) - en jaksa uskoa, että laite olisi hintansa arvoinen. Ja tuolla rahalla voi käydä jo aika monta kertaa kakkutädin luona juomassa cappuccinot ja espressot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti