Hyvinpä tuo pakettiauto kesti 1000 km:n muuttomatkan täydessä lastissa. Vähän piti jäähdytysnestettä lisätä ennen matkaa. Moottoritilassa loisti kirkkaasti 20 vuotta vanha kyltti Made in W. Germany. Muisto ajalta, jolloin eurooppalainen insinööritaito oli arvossaan. Muisto ajoista ennen kvartaalitaloutta ja globalisaatiota. Muisto laadusta, jollaista ei enää täällä tehdä.
Markkinat tietävät, että ihmiset ostavat roskaa ihan saman hintaan kuin laatua. On parempi myydä 10 huonoa kuin yksi hyvä. Tämä ei lohduta markkinointisegmentointin laatutietoisemmassa piirakanpalassa pyristelevää kuluttajaa. Mikäli jotain hyvää mielii saada, on vaihtoehdot vähissä. Hyvää saa kyllä, jos tuotteen kokonaiskysyntä on tarpeeksi suuri. Tälle segmentille on markkinat, mutta se on hinnoiteltu myös korkeasti, ja pienen volyymin vuoksi katteet ovat korkeat. Kuluttajan tulisi ymmärtää vaatia laatua, mutta kun myyjä ymmärtää panostaa enemmän markkinointiin kuin tuotantoon, niin tietoa on vaikea saada.
Toinen asia missä segmentointi harmittaa, on Yleisradio. Kuka päätti, että asiaohjelmien välissä soitetaan musiikkia vain ajalta, jolloin miehet pitivät peruukkeja? Ja miksi tämän vuosisadan puolella tehtyä musiikkia soittavien kanavien muun ohjelman pitää olla täysin tasotonta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti