Ei sittenkään Ikeaa

Aikamme pyöriteltyämme ja kieriteltyämme eri vaihtoehtoja keittiöremontin suhteen saimme asian päätökseen. Tai alkuun. Kävimme tilaamassa kalusteet keittiöön. Ei tullut sittenkään Ikeaa - keittiöt näyttävät kuvissa hienoilta, mutta sitten kun niitä menee paikan päälle katsomaan, niin joutuu toteamaan, että "jaahas, tällaisia". Ei se Ikea sitten kuitenkaan ole meidän juttu. Päädyimme alkuperäiseen vaihtoehtoon eli Scavoliniin. Ja jos se pikkumiehemme ajaa polkuautolla saarekkeesta sisään, niin sitten ajaa - ainakin keittiö on sellainen, mistä olemme haaveilleet. Ja taas kerran olisi pitänyt uskoa, että se ensimmäinen vaihtoehto on paras, koska näin se tuppaa olevan kaikissa edesottamuksissamme. Mutta että keittiö on tulossa, tosin saahan/joutuuhan tässä vielä pari kuukautta nauttia nouto- ja mikroruoasta... Joudun siis edelleen haaveilemaan pullanteosta ja kakkujen paistosta. Meillä on jo pitkä lista ruoista mitä tehdään heti kun keittiö on valmis. Lasagne taitaa olla ykkössijalla.

Sinänsä eri vaihtoehtojen kartoittaminen oli hyvin silmiä avartavaa, varsinkin kun kyseessä on yli satavuotias talo, jossa ei juuri suoraa pintaa ole. Yhteen aikaan ajattelimme, että tekisimme keittiön vanhoista antiikkikalusteista, mutta niissä ongelma on kalusteiden syvyys - nykyajan kodinkoneet ovat niin syviä, ettei niitä saa tungettua kapoisiin antiikkikaappeihin. Teollisuuskeittiö on edelleen itselläni haaveissa, mutta tähän projektiin sekään ei oikein sovi. Mennään siis modernilla otteella ja ripotellaan sekaan kaikkea oman näköistä :)

Meillä kävi juhlat

Nyt on pikkuneidillä nimi. Juhlien päätteeksi suunnistimme paikalliseen hotelliin keilaamaan. En ollut koskaan moista kokeillut ja positiivisesti yllätyin - hauskaa oli! Kiitokset kaikille loistavasta seurasta :)

Viime aikoina on bloggaaminen ollut turhan vähäistä, kaikenlaista kiirusta sitä on olevinaan joka päivä. Lasten kehityksestä sen huomaa, miten nopeasti päivät hurahtavat ohi. Pikkumies O on kehittänyt ihan oman sanavarastonsa ja tietää paljon sellaisia sanoja, joita ei tuossa iässä vielä tarvitsisi tietää. Esimerkiksi äidin rasvapurkissa kuulemma lukee valtiopäivä. Hän on myös ihastunut katkarapuihin ja mustekalarenkaisiin. Äidin pieni ihana poika.

Pikkuneiti P, "laiskiainen", syö huolestuttavalla intensiteetillä nyrkkejään, taitaa alkaa tehdä hampaita. Huhhuijakkaa... :)

Huomenna takaisin Teppalaan remonttia edistämään - aika hyvin sitä on tottunut siihen "keittiö-olohuone-pyykinkuivaushuone-leikkihuone samassa" -touhuun. Suunnitelmia on, päätökset ne vaikeuksia tuottavat.