lauantai 26. tammikuuta 2013

Voihan lauantai!

Mukissa höyryää tuore kardemummakahvi, liedellä porisee luumusoppa ja sängystä kuuluu yhden ison ja kahden pienen ihmisen ihanaa kuorsausta. Tänään(kin) ehdin hemmottelemaan itseäni hiljaisella aamukahvihetkellä, ennenkuin sirkus taas käynnistyy. Eilen venähti vähän myöhäiseksi, kun tulin luvanneeksi pikkumiehelle, että voidaan katsoa Voice of Finlandia ja syödä popcornia viikonlopun kunniaksi. Popcornit katosivat alta aikayksikön parempiin suihin ja niistä taisi tulla myös pikkuneidin uusi ihastus. Itse en ole moisista oikein koskaan välittänyt, miksi syödä pahvia kun voi syödä vaikka, ööh, suklaata?

Sormet syyhyäisivät leipomaan, olen tässä miettinyt, että tekisikö mansikkamuffinsseja, banaani-mustikkamuffinsseja, mustikkapiirakkaa vai jotain ehkä haastavampaa. No katsotaan, mitä saadaan, tai ehditään saada, aikaiseksi. Hyvää viikonloppua kaikille!

torstai 24. tammikuuta 2013

Äänestäkää Onnipurilaista!

Mäkkärissä on vielä kotvan aikaa menossa kilpailu, jossa saa suunnitella oman unelmahampurilaisen. Käykäähän äänestämässä (ja kyllä, tämä on nyt äidin oikeus mainostaa) Onnipurilaista, pikkumiehemme ikiomaa luomusta! Tosin eihän siellä saanut vapaasti valita täytteitä ja näin ollen mm. katkarapu jäi kokonaan pois...

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Päivitelläänpäs kuulumisia

Long time no see, vai miten sitä nyt sanotaan. Vähälle on jäänyt kuulumisten päivittely, kun ei vissiin oikein kuulu mitään kummallista. Joulu meni ja tuli ja sitä myöten uusi vuosi - ja mitä kaikkea se tuokaan tullessaan! Katsotaan sitä sitten vähän enemmän tuonnempana...

Melkoista rauhaiseloa on elämä ollut pakkasen paukkeessa ja mitäs sitä suurempia kaipaamaankaan. Tänään saimme sen verran aikaiseksi, että kävimme lounastamassa Pub Niskassa, kun sitä on erinäisissä yhteyksissä kovasti kehuttu. Noh... odotukset olivat tietysti korkealla ja ihan hyvää lounastahan sieltä sai - mutta ei sitten sen enempää. Salaattipöytä olisi voinut olla runsaampi (tosin omaperäisyydestä täytyy kiittää paahdettua saaristolaisleipää, joka myös pikkuneiti P:n mielestä oli paikan paras anti) ja ne paljon puhutut peltileivät olivat, no, melko perinteistä pizzaa. Melkein ajattelin kotimatkalla, että olisi pitänyt vielä hakea Dennikseltä pizza kotiintuomisiksi, sen verran vähän täytettä peltileivissä oli - en oikein kehdannut ottaa enää sitä 12. palaa vai mitä sitä sai tunkea suuhunsa, että tuli edes vähän sellainen olo, että on tässä jotain saatettu syödäkin. No, se nyt saattaa johtua ihan muista syistä... :) Mutta että pointti siis oli, että ihan oli hyvä lounas, tosin mielestäni ylimainostettu, mutta paikan miljöö sinällään jo kannattaa käydä katsastamassa - tilat ovat ihanat!

Matkalla autolle poikkesimme vielä myös Kristiinankadulla olevaan Latte Cafeen - ja sepä oli sympaattinen, pieni löytö! Kahvia olisi ollut ziljoonaa erilaista, sellaista kunnolla tehtyä, ja se on mielestäni kahviloiden tarkoitus. Ei haittaa, jos palanpainikkeeksi saattaakin saada esim. vadelmajuustokakkua... Mutta ihan liian usein kahviloiden kahvi on sitä perusjamppaa, jota kenenkään kahvia, ja itseään, kunnioittavan ei mielestäni pitäisi juoda (vihaan muuten aakkosbaarien kahvia!!!). Niin, jos poikkeatte näillä kulmilla, haluatte kunnon kahvia ja arvostatte pieniä yrittäjiä, niin tervemenoa Latte Cafeen - aivan loistava! Tai vaihtoehtoisesti voitte tulla meille :) Meillä on menossa pakastimen tyhjennystalkoot, joten kahvipöytään voi ilmestyä ihan mitä vaan!