Pieni poikamme tuli kylpyhuoneeseen keskustelemaan henkeviä kanssani.
"Äiti, mitä tuo on?"
"Tämä on kasvovettä."
"Äiti, mitä tuo on?"
"Tämä on silmänympärysvoidetta." (Neljänkympin kriisi iskemässä.)
"Minä en tarvitse vielä, kun olen niin pieni."
"Et niin, sitten isona voi laittaa."
"Niin, sitten kun on iso pylly ja iso pippeli."
Mitäs siihen sitten sanomaan, pienen pojan ajattelu oli oikein loogista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti